Arin julkaisut

Aavesaaren arvoitus (Otava, 2014)

aavesaaren_arvoitusKempeleläinen nelikko, Samppa, Make, Anssi ja Elli, on hädin tuskin selvinnyt Surmankarin vangeissa koetusta Iijoen seikkailusta, kun se jo suuntaa Hailuotoon maalaamaan huviloita. Tarina alkaa samoin kuin ensimmäisessä osassa: nuoret saavat kesätyöpestin, taittavat matkan työpaikalle veneellä ja majoittuvat työmaalle urakan ajaksi.

Jo menomatkalla nuoret joutuvat oudon hyökkäyksen kohteeksi. Saarella he törmäävät filmiryhmään ja ystävystyvät ryhmän kuopuksen, Ellin ikäisen Nellin, kanssa. Pian nuoret ovat vastatusten kovan luokan rikollisten kanssa ja nelikosta tulee viisikko.

Ari Paulowin ensimmäinen nuortenromaani Surmankarin vangit (2012) on saanut itsenäisen jatko-osan. Aavesaaren arvoitus on tyrmäävän jännittävä ja täyttää edeltäjänsä jättämät odotukset. Kun Surmankarin vangeissa juoni tiheni pikkuhiljaa kohti räjähtävää huippua, Aavesaaren arvoitus vie lukijaa huippukohdasta toiseen. Hyytäviä kohtauksia riittää. Nuoret sankarit ovat täyteläisiä, persoonallisia ja kiinnostavia. Surmankarin vangeista tuttu lempeä ja isällinen kertoja on nyt hieman maltillisempi kuin ykkösosassa, mutta varjelee edelleen lukijaa. Syke ja verenpaine pysyvät aisoissa. Ympäristö saa tarinassa tilaa piirtyä lukijan eteen. Muiden muassa elokuvasanasto, kummitustarinat, ripaus saaren historiaa ja maantiedettä, lintujen kuvaus ja lintujen päätyminen osaksi tarinan käänteitä tekevät tarinasta monitasoisen ja mehevän. Mainitsemisen arvoisia ovat tarinan kirjallisuusviitteet. Enid Blytonin nuortenromaanisarjat ehkä löytävät näin tiensä uusien nuorten lukijoiden käsiin. Tarinasta löytyy myös hauskoja viitteitä Paulowin rikosromaaneihin.

Pia Ronkainen / Kaleva

Aavesaaren arvoitus on toinen Ari Paulowin nuorille suunnattu salapoliisiromaani. Sarjan toinen osa on yhtä hauska kuin sarjan ensimmäinen osakin. Kirjaan on saatu lisättyä runsaasti huumoria varsinkin nuorten välisiin keskusteluihin. Kirja on myös oikeasti jännittävä, eikä sitä siis ole turhaan omistettu loistaville lastenkirjailijoille, kuten Viisikon kirjoittaja Enid Blytonille sekä Pertsan ja Kilun tekijälle, Väinö Riikkilälle.Suosittelen kirjaa kaikille salapoliisiromaanien ystäville ja erityisesti kaikille veneilijöille. Kirja on loistavaa luettavaa, jos haaveilee venereissua kesäksi.

Tarmo Ylhävuori / Jiipeenetti.fi