Arin julkaisut

KHILAFA! VALTAKUNTA (WSOY/Johnny Kniga, 2011)

khilafaRomaani oikeusvaltion raunioilta

Kulttuurien välinen sota on käyty ja länsi on hävinnyt. Lähes kaikki maailman kansat on liitetty osaksi mahtavaa taleban-tyylistä valtakuntaa, josta muslimiyhteisö käyttää nimeä Khilafa.

Suomessa jo neljännesvuosisadan ajan sorrettuna elänyt alkuperäisväestö kauhistuu, kun maata hallitseva emiiri määrää kuolemanrangaistuksen uhalla kaikki vääräuskoiset kääntymään islaminuskoon kolmen kuukauden kuluessa. Itsenäisen demokraattisen valtion puolesta taistelevalla vastarintaliikkeellä on viimeinen hetki toimia. On taisteltava tie läpi Kainuun jäisten korpien kohti Oulua, jotta päästäisiin Atlantin yli hakemaan apua uskonsotureiden ylivoimaisen armeijan lyömiseksi ja miehittäjän ajamiseksi pois maasta ja Euroopasta.

Khilafa! – Valtakunta on vaelluskertomuksen muotoon puettu vastarintaromaanin, rakkaustarinan ja poliittisen trillerin ainutkertainen yhdistelmä. Kaikessa vauhdikkuudessaan se on lohduttoman iskevä kuvaus toisen luokan kansalaisten elämästä teokraattisen muslimivaltion alamaisina. Siinä yhteiskunnassa vääräuskoisilla, uskonnottomilla ja naisilla ei ole juurikaan oikeuksia. Homojen, avionrikkojien ja islamista luopujien kuolemantuomio hirttämällä, ampumalla tai kivittämällä on yleisessä käytössä. 

Mutta Khilafa! ei ole pelkkä yhden mahdollisen tulevaisuuden kuvaus. Se haastaa lukijan kertomalla selkäpiitä karmivien faktojen tuella, kuinka romaanissa kuvattu maailma pantiin alkuun jo meidän aikanamme.

KESÄKAUDEN 2011 KOHUROMAANIN ARVIOITA LEHDISTÄ:

 Nähdä sateenkaaren värisiä unia…
”Jokaisen uskonnottoman ja vääräuskoisen Suomen kansalaisen on kolmen kuukauden kuluessa tästä päivästä luovuttava uskostaan ja käännyttävä muslimiksi kuolemanrangaistuksen uhalla. Tämä koskee juutalaisia, pakanoita ja kristittyjä sekä niitä jotka uskovilta vaikuttaakseen puhuvat itsestään alaviitteina.” Ari Paulowin uusi romaani on hätkähdyttävä ja intensiivinen kuvaus tulevaisuuden Suomesta islamilaisena Emiraattikuntana. Ankea, armoton ja suvaitsematon hallintavalta herättää kapinamieltä. Miten kurjimuksesta päästäisiin eroon ja millä keinon palattaisiin menneisyyden arvoihin? Pieni Itsenäisen Suomen Puolesta – vastarintajärjestö pyrkii tekemään oman osansa vallitsevan yhteiskuntatilan horjuttamiseksi , viimeisin uhkakuva Khilafan toteutumiseksi synnyttää idean lähteä Amerikkaan hakemaan apua ja tukea vallankaappaukselle. Pieni ja tehokas vastarintaryhmä toteuttaa suunnitelmaansa tehokkaasti matkalla kohti päämäärää, Oulua ja Alpo-laivaa. Matka taittuu Paltamosta Vaalaan, Utajärvelle, Muhokselle ja lopuksi Ouluun. Matka on vaarallinen, mutta ryhmä onnistuu vaikeuttamaan Emiraattikunnan poliisien työtä monin tavoin. Menneisyys ja perimätieto herättävät intoa ja halua muutoksentekoon, miten asiat olivatkaan ennen islamin tuloa, mitä demokratia, hyvinvointi ja oikeusvaltio tarkoittivatkaan. Yhteiskunta on taantunut rajusti, säännöt mitä saa, halal , ja mitä ei saa tehdä, harar, värittävät elämää rankasti. He haluavat muutosta , toisaalta herää epäilyksiä, onko kaikilla sama tavoite, päästäänkö koskaan vapaaseen Amerikkaan, onko kaikki niin hyvin kuin luullaan ja uskotellaan. Oulussa odottaa Alpo-laiva. Tie vie Amerikkaan, mutta millä hinnalla, saadaanko apua Suomen asiaan. Ari Paulowin romaani on kolkko, ravisteleva ja sykähdyttävä lukukokemus. Siirtyminen dekkarimaailmasta uuteen maailmaan on onnistunut hyvin, terhakkaasti ja erinomaisesti. Romaani pitää pihdeissään, visiosta ei anneta tuumaakaan periksi, se herättää paljon ajattelunaihetta ja keskustelusisältöä. Pahaenteisyys ja yllätyksellisyys, sisu ja usko parempaan huomiseen, tiukkuus ja asiallisuus pitävät juonenkuljetusta ja lukuinnostusta yllä. Tämä kirja ei ole iloinen ja rattoisa kesäpäivän lukuhetki. Erinomaisen tehokkaasti , tiukan asiallisesti ja piinaavan jännittävästi kerrottu tarina jättää jäljen tajuntaan.

– Juha Vähäkangas, Rauhan Tervehdys
Khilafa! Valtakunta
Kempeleläinen dekkarikirjailija Ari Paulow on muutaman salapoliisiromaanin jälkeen kirjoittanut järisyttävän ja vauhdikkaan romaanin tulevaisuudesta, jossa islam on valloittanut valtion toisensa jälkeen ja hallitsee suvereenisti koko läntistä maailmaa. Nimiösivun alaotsake ”Romaani oikeusvaltion raunioilta” kertoo ytimekkäästi kirjan sisällön: Suomi on joutunut islamin täydelliseen hallintaan ja siihenastinen ”lintukotomme” on raunioitunut hirmuisen tyrannian kouriin. Kirja alkaa nykypäivästä, jossa päätoimittaja Talvipalo parantelee murhayrityksessä saamaansa puukonhaavaa ja katselee televisiosta dokumenttia Yhdysvaltojen väärinkäytöksistä Afganistanin sodassa. Sittenpä loikataankin kymmeniä vuosia eteenpäin sukupolvien vaihduttua, ja Talvipalonkin jälkeläisten eläessä islamin ankarien ja epäinhimillistenkin lakien kahleissa. Kuriositeettina voisi mainita, että rahayksikkömmekin on nimeltään bin Laden. Romaanin päähenkilö on Iisakki Abraham Tammisto, peitenimeltään Lalli. Mies on melkoinen arvoitus. Hän on Suomen vastarintaliikkeen Itäisen Prikaatin majuri ja komentaja. Isänmaallinen sotasankariko vai valheellinen ”myyrä”? Se selviää vasta romaanin viimeisillä sivuilla, joilla iskeekin lukijan otsaan melkoinen määrä ravisuttavia yllätyksiä. Muita kiinnostavia henkilöhahmoja ovat kaunis Aino, häneen rakastuva päätoimittaja Aaro Talvipalon jälkeläinen Paavo Johannes Talvipalo ja viestiasiantuntija Jaakko Ilari Holmajoki, kaikki islamia vastaan taistelevia sissejä. Kirjan parasta antia ovat vanhan Alpo-hinaajan pakomatka yli Atlantin ja perilletulon ällistyttävät tapahtumat, jotka ovat varsinaista mielikuvituksen ilotulitusta. Ari Paulow on eräässä haastattelussa sanonut pelkäävänsä islamilaisten suhtautumista romaaninsa sisältöön eikä suotta, sillä niin elävästi hän on kirjoittanut islamin hirmuvallasta aina kidutuksia ja kuoliaaksi kivittämisiä myöten.”

– Pertti Ehrnrooth, Keskisuomalainen, Savon Sanomat  
Metsien miehet kohtaavat jihadin sotilaat
Sodasta, vakoilusta ja agenttipirueteista intoileva jännäriviihde on aika munatonta äijätoimintaa. Kirjailijat eivät ota kantaa. (…) Ari Paulowilla ei ole samaa ongelmaa. Hänen tulevaisuusjännärinsä on vanhaa jermumeininkiä jäljittävä antiutooppinen uhkakuva Suomesta, josta on tullut sharian mukaan elävä islamilainen emiraatti. Kaikki mahdolliset vapauden merkit televisiosta naisten nauruun on kuolemanrangaistuksen uhalla kielletty. Paulow kertoo vanhan sotaseikkailuromaanin hengessä ”satakunta vuotta Kekkosen kuoleman jälkeen” voimassa olevasta maailmasta, jossa uskonsota on päättymässä maailmanlaajuiseen ummaan. Helsinki oli viimeinen länsimainen pääkaupunki, joka sortui. Tarinaa liikuttaa Kiven ja Linnan kirjoista koodinimensä ottaneiden vastarintamiesten yritys lähteä valtameren taakse hakemaan apua amerikkalaisilta, vaikka tarkkaa tietoa Yhdysvaltain tilasta ei ole. Päähahmon nimi on tietysti Lalli – kunnianosoituksena vieraita uskonnollisia vaikutteita torjuneelle talonpoikaissankarille. Paulowin teksti on erähenkistä ja miehekästä toimintakuljetusta, joka sopivin väliajoin pysähtyy julistamaan, miksi islam on niin vaarallinen. Länsimaiden alistuminen omalle sivistyspiirilleen vihamielisen kulttuuriin alistumista johtivat hyödyllisten idioottien laumat, joilla on huono omatunto lännen kolonialistisen perinnön vuoksi ja ihanteena monikulttuurisuus.(…) Kirja varoittaa markkinatalouden arvottomuuteen eksynyttä liberaalia demokratiaa. Kasvavan islamilaisen väestön joukosta saattaa nousta sellainen arvoihin sitoutuva vaihtoehto, joka johtaa totalitarismiin. Suomen vapauden liekkiä pitää yllä ISP-vastarintajoukko (Itsenäisen Suomen Puolesta). Jokainen voi tykönään miettiä, onko sillä vastineita nykyajassa ja todellisuudessa. Paulowin tapa miinoittaa uskonnollis-yhteiskunnallinen postapokalyptinen trilleri ideologisilla julistuksilla ei ole ihan törppö ratkaisu. Kirjoittaja tahtoo olla viihteentekijänäkin viestintuoja. Eri mieltä on helppo olla, mutta pointti onkin se, että tämän kirjan kanssa voi tosissaan väitellä. (…)

Kari Salminen, Turun Sanomat
 
Sopiiko turbaani suomalaisille
Ari Paulow kirjoitti hyytävän romaanin islamilaisesta Suomesta (…) Kempeleläinen Ari Paulow tarttuu käy kiinni isoon aiheeseen, kuten kunnon kirjailijan pitääkin. Kaunokirjailun sijasta hän on ryhtynyt yhteiskunnan ravistelijaksi uudessa maailmantilanteessa. Kirjallisuus on taas tärkeää. (…) Paulow ei pilkkaa jumalia vaan analysoi hyvin islamin levittäytymisen strategiaa. Häntä vastassa on väkivaltainen uskonto keskiajalta, sen jyrkkä wahhabilainen muoto.(…) Teemallaan Paulow sivuaa professori Timo Vihavaisen kirjaa Länsimaiden tuho, jossa tämä varoittaa muslimien maahantulosta ja lisääntymisestä naiivin lännen kustannuksella. (…) Paulowin romaanissa laaja maahanmuutto 2000-luvun alussa merkitsi kolmatta maailmansotaa, mitä ei ajoissa tajuttu. (…) Paulow on tutkinut tarkasti aatehistoriaa ja islamia. Hän kuvaa rosoisesti ja hyytävästi, miten taleban-Suomi toimii arjessa, ja tästä kontrastista syntyy rakenne. Kirja on varoitus, ja myös sananvapauden voitto. (…)

Johan Lahdenperä, Kaleva
Islamilainen Suomi
Vuoden 2008 jouluaattona kuoli merkittävä yhdysvaltalainen politiikan tutkija Samuel P. Huntington. Lyndon B. Johnsonin ja Jimmy Carterin poliittisena neuvonantajana toiminut Huntington väitti, että tulevaisuuden selkkausten taustalla on erilaisten kulttuuripiirien yhteentörmäys. Usein vastakkain ovat länsimainen ja islamilainen kulttuuri. Kempeleläinen dekkarikirjailija Ari Paulow näyttää Huntingtoninsa lukeneen. Hän kuvaa uusimmassa romaanissaan Khilafa! tulevaisuuden Suomea, josta on tullut islamilainen emiraatti. Kulttuurien välinen sota on päättynyt islamistien voittoon. (…) Oikeusvaltio on lakannut olemasta, ja shari’a-laki on korvannut entiset käytännöt. Kirjassa annetaan varsin synkkä kuva Khilafa-nimisestä islamilaisesta valtakunnasta. Paulow ei suostu näkemään yhtään valoa tunnelin päässä, ellei sellaiseksi halua tulkita suomalaisten sitkeää vastarintaa. (…) Mieleen tulee turkulaisen Reijo Mäen pari scifi-kokeilua. Mikäli pitää niistä, tämäkin kirja miellyttää.

Erkki Widenius, Lapin Kansa